Inhlanhla Zokwelapha zeSewula Africa

© Marinda Louw

Umsebenzi weentjalo zendabuko kanye namafutha kwathulwa zintjhaba zenarheni le, bazithula kuma-Dutch wokuthoma ukufika enarheni le hlangana kwenhlahla abazithulako kwakune- buchu, Aloe ferox (umzala we-Aloe Vera) kanye ne-chamomile yeKapa.
Iintjalwezi ziyahlafunywa (Sceletium tortuosum zenza abantu bathabe), zifakwa etjwaleni nanyana evinigeni nange umuntu anemiraro yokungagayi kuhle ukudla kanye namanyokani (buchu), iyatjhiswa bese kurhogelwa intuthu yayo (i-camphor bush yenzelwe ihloko) nanyana ibiliswe njengetiye eyishlahla kanye ne-tonic. (i-Sutherlandia frutescens kanye ne-Athrixia phylicoides).Amafutha wendabuko aqakatheke khulu begodu ayasebenza. I-Wild rosemary oil iqeda umulwane kanye ne-helichrysum oil esetjenziselwa ukupholisa amanceba wokulunywa zinyoka kanye nenswebu, lokha amafutha we-buchu asetjenziselwa ukuqeda ukuvuvuka.
AbeSotho basebenzisa amakari ahlaza we-Cape rose geranium njengesihlahla esipholisa iinlonda kanye namathumba, ipuyere yamakari we-Sourplum (Ximenia caffra) asetjenziselwa ukwelapha imiraro yokungabelethi kanye nomgomani lokha imirabhu yepuyere ikhuthaza zezomseme. Iintjalo zenarha le zingadliwa zihlaza (ifeyi eliswiri, umrula kanye ne-num num) ekwenziwa ngayo ijemu, amantongomani osiwa adliwe (imbewu ye-boabab, ne-cowpeas zihlaza ngombala) kanye namakari adliwa njengomrorho (ikhabe ilitjhuqileko, umrogo kanye namakari we-cowpea).

Ukupholisa Kweentjalo Zendabuko

Ukuqakatheka kweentjalo zokwelapha zeSewula Africa sele kutlhogonyelwe yibubulo le- international pharmacological, food and cosmetic industries ephasini loke elisetjenziswa entweni ezahlukene hlukeneko. I-Devils ‘s claw ithandelwa ukuqeda kwayo ukuvuvuka kanye nokwelapha ubulwelwe bamathambo,i-Buchu isetjenziselwa ukupha umnambitheko we-blackcurrant ebubulweni lenthelo,lokha amafutha amakhaza apresiweko we-Africa afana ne- Baobab kanye ne-Mongongo (eyaziwa godu njenge-manketti) zisetjenziswa khulu njengenzesi begodu zinerhono lokuvuselela isikhumba.
Iinthako ezipholisako zeentjalo zendabuko zeSewulaAfrica zidlulela emalwelweni ancame khulu. Iziko eliphezulu i-Cornell University Medical College lithole bona i- African Ginger ingakhandela ukufa kwehlangothi,i- Sutherlandia frutescens (nanyana i-‘cancer bush')kanye ne-African Wormwood (Artemisia afra) kuqatjangwa bona zirhelebha ukulwa nekankere kanye nobulwelwe beswigiri,lokha umuthi wokwenza imbapiri/ Pepper-Bark Tree is osengozini usetjenziselwa ukwelapha umalalehlengezela. Ihlanganisela eyenziwe nge-Lippia javanica kanye ne-Knysna lily isetjenziswa maZulu ukwelapha ikankere, ubulwelwe beswigiri, intumbantonga kanye ne-TB, lokha iinfundo zamva nje zithole bona i-sage ingaba mtjhoga owelapha ubulwelwe be- Alzheimer.
Iintjalo ezizihlanhla zeSewula Africa kanye neentjalo zendabuko kulula ukuzitjala, zingatjalwa zizodwa nanyana zihlanganiswe nezinye iintjalo engadini. Zinerhono lokupholisa amatjhwayo wamalwelwe, zifakwe ekudleni ungezelela ukwehlukahlukana kanye nezakhi zomzimba zinikeza nepilo kuye woke umuntu ozisebenzisako
Tjheja ukusebenzisa iintjalwezi akukafaneli kujamiselele inluleko zakadorhodere kanye neenluleko zokudla.

Ukwala Kwezemaphilo

Ilwazeli lenzelwe ukufundisa kwaphela begodu akukafaneli bona lisetjenziswe njengesiyeleliso sezepilo. Ilwazeli alikenzelwa ukujamiselela iinluleko zezepilo nanyana ukulatjhwa okunikelwa ngusiyazi wezepilo.

Translated by Busisiwe Skhosana