Kutsenga tinkhomo letisengwako

© Chris Daly

Lapho Ungatsenga Khona Tinkhomo Letisengwako

Emuva kwekwenta sincumo kutsi ufuna kutsenga luphi luhlobo, letilwane kufanele titsengwe. Tinkhomo letimunyisako kufanele ngitsengwe kucala khona kutoba khona kukhicitwa kwelibisi lokutowenta kungene imali.
Tinkhomo letisengwayo kukhona tigaba letimbili tekukhicita, kungaba sekumunyiseni noma tingamunyisi. Uma komile, tinkhomo kufanele tikhulelwe futsi emuva kwemalanga langu 60 lekufanele itale ngawo. Ematfole atsatfwa njengenkhomo emuva kwekutala; ngemuva kwaloko, kukhula kwenkhomo kukhonjisiwea kuphuma kwelibisi emabeleni ngaphambi nangemuva kwekutala. Kwenta sibonelo: emuva kwekutala kwekucala kuba nelishintjo.
Kungcono kutsenga tinkhomo noma ematfole endzaweni leyatiwako kutsi itsengisa tinkhomo telibisi. Esikhatsini lesinyenti laba balimi bayafuna kunika lwati labo kubalimi labasha. Loku kungasita lapho ucala kukhicita khona.
Ngakulelinye lihlangotsi, kutsenga tinkhomo letikhulelwe kuyasita kutsi kunikete balimi labasha litfuba lekutsi bajwayele kunakekela tilwane onkhe malanga kungakafiki sikhatsi sekusenga.
Tinkhomo letisengwako tingatsengwa endalini ngelinani leliphansi. Kutsi uhambe tindzawo tendali kuyasita kutsi wati kutsi tinkhomo tiba ngumalini nekutsi tinjani letilwane letisendalini. Uvamise dokotela wetilwane endalini kukhipha sitifiketi lesikhombisa kutsi silwane siphilile futsi lophetse indali uyasho kutsi nguyiphi inkinga lekhona. Uma ungabata imphilo yetilwane, ungatsengi.

Lizinga Leluhlobo Lenkhomo Yelibisi

Buhle belihlobo lenkhomo yelibisi iya nge sires lesebentisiwe kulowo mhlambi wetinkhomo telibisi. Loku kusho kutsi lizinga lenkhomo liya ngebatali bayo. Kwati umlandvo wenkhomo kusita kutsi ukhetse kahle. Bheka tinkhomo letinyenti kunaleti letidzingekako wentele kutsi utokhona kukhetsa kahle. Inkhomo kutsi ikhicite kakhulu kuya ngebatali bayo (luhlobo) kanjalo nekudla, indlu kanye nendlela lonakekela ngayo.
Emarekhodi emkhicito aletinye tinkhomo kufanele abe khona.
Kungumcondvo lomuhle kutsi utsenge kumlimi loyincenye yebantfu labagcina emabhuku. Lelihlelo liniketa lwati ngelihlobo kanye nemkhicito wato tonkhe tinhlobo tetinkhomo. Ngephansi kwalelihlelo, emasampuli elibisi lenkhomo ayatsatfwa ayocwaningwa kubuka emafutsa, protein, lactose, somatic cell count (SCC) kanye ne libisi urea nitrogen (MUN). Linani lemkhicito welibisi uyabalwa emalangeni langu 305.
iSCC ingabonisa kuvuvuka noma kushisa kanye nekwenteka kokuba ne mastitis emabeleni.
Kutalana kanye nekutalisa (kutsi kulula kanjani kutalwa kwelitfole) kwetinkhomo kanye netinkunzi, kugcina emabhuku lakahle aletilwane.
Akusiwo umbono lomuhle kutsi utsenge tinkhomo letingenawo emabhuku lacondzile.