Yini Kugucuka Kwenhlanyelo

© Lesław Zimny

Kugucuka kwenhlanyelo tinhlobonhlobo tetinhlanyelo letehlukene etikhatsini letilandzelanako tekutjala. Kuhlanyela kwemnyaka (kufana netibhidvo noma tinhlavu/ tindumbu) akukameli kuhlanyelwe endzaweni yinye ngeminyaka lemibili lelandzelanako. Kumele tihambiswe ngakunye naleletinye titjalo, ngoba tinhlanyelo letehlukene titsatsa kakhulu noma tisusa emanutrients langafani emhlabatsini. Kugucuka kwenhlanyelo kuvame kwenteka kakhulu emkhatsini wenhlanyelo letsite uma ingakaguculwa. Malula kusho kutsi kukhokha kwenhlanyelo kanye nelizinga kungakhula uma kukhuliswa ngendlela letsite yenhlanyelo. Njengekutsi, kukalwe iminyaka leminingi kantsi nekwasendzaweni, kukhokha kwemmbila lokukhula ngelinani lelingaba ngu 12% uma kulinywe ngemuva kwenhlanyelo yemantongomane. Phindze, kukhokha kwemabele ngemuva kwe sunflower kanye nekubuya etinyangeni letilishumi nakutsatfu kwaba ngu 54% ngetulu kwaloko kwendlela yesintfu yemabele.

Kusetjentiswa kwe Kugucula Inhanyelo

Kugucula inhlanyelo kusita kuphindze usebentise emanutrients. Sibonelo lesimcoka kakhulu sine 'mahlanga' (emahlanga lakhiwa ligciwane le Rhizobium) kutimphandze letakha initrogen (N) yaletitjalo. Kukhona initrogen leningi kulesihlabatsi kumnyaka lolandzelako ngemuva kwayinye yetinhlanyelo nasetihlanyelwe. Letinye tibhidvo letidzinga initrogen leningi tingabese tiyahlanyelwa. Ticadzi atidzingi emanutrients lamaningi kakhulu futsi tingahlanyelwa kabili noma katsatfu ngemuva wemantongomane.
Kugucula inhlanyelo kubulala kuhamba kwemphilo yelukhula kanye nemuhlwa. Tilwanyana ticolela titjalo letitsite kwentela kutalela khona emacandza kuto noma kudla kuto. Tilwanyana tibese tibeka emacandza ato etitjalweni umatati kutsi kukhona kudla kwaletibungu letitokudla ngemuva kwekuchobosela ngekushesha. Uma umkhiciti asebentisa kugucula inhlanyelo etindzaweni letitsite njalo ngemnyaka, lokuphila kwetilwanyana kuyabulaleka ngeleyo ndlela futsi yindlela lejwayelekile yekuzama kuphatsa. Umcondvo kutsi lokunye ngemuva kwalokunye (gucula) tinhlanyelo letingasito letihola letinye titjalo ngemagciwane. Indlela lelungile yekutfola ligciwane lesitjalo, inhlanyelo loyinconotako kanye nekusakatwa kwemagciwane ngulokukabi ngaphambi kwendlela yekugucula inhlanyelo lengalungiswa.

Kulungiselela Kugucula Inhlanyelo

Lungisa kutsi tinhlanyelo letingafanani tingalinywa - gucula emantongomane naletinye tinhlanyelo. Njengoba kuchaziwe, tinhlanyelo letehlukene tinemanutrients lahlukene lakawadzingako. Tinhlanyelo letinendlela lengetekile yetimphandze kufana netitjalo letincane temacembe lahlukene katsatfu, ibarley ne lurcene tikahle ngekusetjentiswa ngoba tifaka kubuya kwetintfo temvelo emhlabatsini. Leti tinhlanyelo tingasetjentiswa kumilayini kwentela kukhuphula kuvundza kwemhlaba phindze kwakhe kanye nekunika kuvaleka kwemhlabatsi. Tonkhe titjalo (kufaka tibhidvo) tihlukene ngemindeni kantsi emalunga emindeni lefanako ayincelencele kumihlwa lefanako kanye nemagciwane. Ngakoke lesisinye kumele singahlanyelwa sinjalo ngemuva kwekuba lelesinye sibesehlelweni lwekuguculwa.
Tibhidvo tingahlukaniswa ngaletindlela letilandzelako:
Licembu A: Likhabishi, cauliflower, broccoli, ibrussel sprout, anyanisi, sibhidvo lesimise kwa anyanisi lomudze, kanye ne garlic
Licembu B: Ticadzi, ibeetroot, iswiss chard, ematurnips, bhatata, icelery kanye nema radishes
Licembu C: Ematamatisi, emazambane, pepper, sitjaloselicandza kanye ne lettuce
Licembu D: Ematsanga, squash, icucumber, luhwabhi kanye ne melon
Licembu E: Emabhontjisi kanye nema peas
Sibonelo segucula inhlanyelo yetibhidvo indlela lesebenta ngalendlela lelandzelako: Yehlukanisa letincenye tendzawo letosetjentiswa ekukhiciteni tibhidvo ibe tindzawo letisihlanu. Hlanyela kundzawo yekucala tibhidvo telicembu A, indzawo yesibili tibhidvo telicembu B, indzawo yesitsatfu tibhidvo telicembu C, indzawo yesine tibhidvo telicembu laku D bese indzawo yesihlanu tibhidvo telicembu E. Lamacembu lahlukene ayakhwesha kuyinye indzawo ngesikhatsi ngemnyaka.

Translated by Phindile Malotana