UkuLawulwa Kobulwele Obuthathelanako Beenyoni

© Chris Daly

Ubulwele obunobungozi obuphezulu obuthathelanako beenyoni/beenkukhu obubizwa nge-avian influenza obunakala khulu, nje-ke ukuqubuka kwabo kufuze kubikwe kumakekere/isazi sombuso msinya ngendlela ekungakghonakala ngayo. Ukuhluleka ukubika ubulwelobu kulicala, ngebanga lobungozi ebuhlotjaniswa nabo.
Kuzakuthathwa amasampula ayokuhlolwa bekahlaziywe ema-laboratory ukusuka eenkukhwini ezisolelwako ezisaphilako nesele zifileko ukwenzela ukuqinisekisa ukutholakala kwabo kanye nokufuma ubukhali bomgomani lo. Ukubonwa kusese nesikhathi kuqakatheke khulu ukwenzela ukuvikela ubulwelobu ukurhatjhekela kezinye iinkukhu, emaplasini begodu nokuthi kubulwele bomhlobo odlulisekela ebantwini.

Ukulalulwa

Iplasi ekusolelwa bonyana kuqubuke kilo ubulwelobu, lizakuhlukaniseka ngokuhlolwa kanye nokuvumbela bonyana iinkukhu ezigulako zingahlangani nalezo ezibuthakathaka. Ngokutlhogeka kwepengu, iinarha ezinengi, ekufaka hlangana iSewula Afrika, zilinga ukuqeda ubulwelobu ngokuthi kusetjenziswe indlela ebizwa nge-“stamping out.”
Lokhu kufaka hlangana ukukhupha zoke iinkukhu ezitshwayelekileko nalezo ezibanjwe ngibo, ukulahlwa kwalezo ezifileko ngendlela efaneleko kanye nayo yoke imikhiqizo yeenlwani, ukuhlanzwa ngeenhlahla ezifaneleko kweendawo eziseduze, ukuhlukaniswa ngendlela efaneleko begodu nokulawulwa kwemisikinyeko yeenkukhu kanye neenthuthi ezingaba nobungozi ukwenzela ukuvimbela ukurhatjheka kobulwelobu.
Indlela yekambiso le yenziwa ngaphasi kwelawulo lakarhulumende. Kumbathwa izembatho ezikhethekileko neensetjenziswa ezikhethekileko ngesikhathi esiyindlela kambiso le, nanyana ubulwelobu bungadluliseleki ebantwini.

I-vaccination kuyindlela esetjenziswa khulu kezinye zeenarha ukuvikela iinkukhu ngesikhathi sokudlanga kobulwelobu nokuqubuka kwabo nofana lokha ubulwelobu burhatjheke ngokubanzi khona. Nokho indlela le ayikabi ukuvunyelwa eSewula Afrika ngeenzathu zokuba nemithelela emimbi engahle ibenayo ekurhwebeni kwezinga leentjhabatjhaba begodu indlela le ingenza bonyana kubenzima bonyana kubonakale ukuqubuka kobulwelobu.
Nokho abadlali bendima eqakathekileko beSewula Afrika bafuna ukuthi ikambiso le ivunyelwe, nangabe iSewula Afrika ayikghoni ukulilisa nofana ukunqephezelisa abakhiqizi abalobileko njengombana kujayelekile eenarheni eziphambili nezingekhulu zomhlaba.

Ukukhandela

Ngokuya ngomNyango wezokuLima, umulwana lo ungarhatjheka ukusuka eplasini linye ukuya kelinye ngokubangelwa ziinkukhu zesintu nofana zekhaya ezikhambakhamba nanyana kukuphi, abantu, khulukhulu lokha izembatho namanyathelwabo aqabhelekile, neenthuthi eziqabhekelekileko, iinsetjenziswa, ukudla nezindlwana zeenkukhu.
Abafuyi kufuze bayelele khulu begodu bazimisele ukukhandela ubulwelobu ukudlulela emaplasinabo ngesikhathi sokuqubuka kwabo. (Funda ngokuzeleko mayelana ne-biosecurity)
Abakhiqizi ababeka iinkukhu zabo ngaphandle kufuze bathome ukuhlelela ukuzibeka eendaweni eziphephileko, njengomba umulwana lo ungarhatjheka ngokuhlangana nothuvi balezo esele zitshayelekileko – zomango nofana ezinye ezifuyiweko zekhaya – khulukhulu ngothuvi nofana ngokudla okusilaphazekileko, amanzi, iinsetjenziswa kanye nezambatho.
Eminye imihlobo, efana nabokatsu neemfarigi, zingaba ngezinye ezithwala amalwele la.
Kamanye amazwe kubonakala kwanga kunesikhathi sonyaka lapho ukuqubukokhu kwenzeka khona bese kunyamalale ubujamo bezulu nabuthoma ukufuthumala. ISewula Afrika ilusa ubulwelobu eenyonini zomango nemaplasini, ukwenzela ukuthatha amagadango msinyana nokwazisa abanye ngobungozi lokha nabuqubukako.

Translated by Johannes Nkosinathi