Manyolo Loluhlata kanye Nekuphila Kwemhlabatsi

© Akkerwijzer

Manyolo Loluhlata kuhlanyela sitjalo ngendlela yekuhlosa kuphucula lomhlabatsi. Manyolo loluhlata (kuvala tinhlanyelo) uphucula lizinga lemhlabatsi ngetindlela letilandzelako:
Khulisa tintfo tendalo bese wakha intfo lemnyama leyakheka ngekuphuma kwetilwane netitjalo letifile emhlabatsini.
Nika emanutrients etintfo letiphilako letenta emagciwane.
Phindze usebentise lamanutrients.
Inhlanyelo levaliwe ikhokha emanutrients emhlabatsini logubhile bese ibeka ngetulu kwemhlaba.
Sitjalo setinhlavu letivalelekile sigegeleta emanutrients etitjalo netilwane kanye nesitabutabu lesinukisa kwemacandza lamabi bese iphakamisa initrogen (N).
Lomhlaba wangetulu kanye netigadla telibumba tiwela phansi, noma tiphucula emanti kanye nekucindzetela umoya.
Kunciphisa kugedvuka kwemhlaba.
Manyolo loluhlata usho lona sibili leligama: umkhiciti utsenga tinhlavu enteka kuhlanyela, lokungeke kuvunwe, kepha uhlanyelela kuphucula lizinga lemhlabatsi. Imifanekiso ifaka ioats, emachickpeas nema lucerne. Yati kutsi emabhontjisi noma emantongomane asetjentiswa ekuvaleni tinhlanyelo kwentela kuvundzisa lokuluhlata, tinhlavu kumele tihlanganiswe netintfo temagciwane kwentela kuciniseka ngekulungisa initrogen.
Manyolo loluhlata angahlanyelwa emkhatsini wemalayini lahlukene etinhlanyelo bese kungenela emhlabatsini futsi akudzingi kutsi ahlanyelwe endzaweni lengakalungiswa. Kutobese kusebenta njengentfo levikela likhula kanye nekuvala umhlaba. Umangabe kungeke kusetjentwe kulomhlaba, letintfo letiluhlata tingavunwa bese tisetjentiswa kulesidvuli setintfo letihlangene letifile. Intfo lenkhulu lengakalungi yamanyolo loluhlata endzaweni lengeke isetjentiselwe kulima sikhatsi sinye, kepha kungeta lizinga lemhlaba futsi usetjentiswa esikhundleni sekuvundza.
Manyolo loluhlata ubakahle uma kucala kuphuma timbali futsi lesigaba sinika indlela lencono kwentela kuvundza kwemhlabatsi. Nyalo ugawuliwe futsi uhlanyelwa emhlabatsini. Makungafutfwa ngalokwelapha emagciwane ngaphambili, kutokhulisa kukala lokuncane emhlabatsini Kanye nekuphucula libhilidi leliwele tintfo letimnyama talomhlaba.
Intfo lemnyama yakheka ngendlela lapho khona tintfo letingakakhiwa ngamekhemikhali tiphumele phansi ngetindlela letilula ngemagciwane netintfo letincane letiphilako letenta emagciwane. Lokungumhlaba, lokumnyama, lokumantana lokwakhekile. Lenandlela ibitwa ngentfo lemantana lemnyama futsi letfwele emanutrients lacondzene nekukhula kwetitjalo. Lolokumnyama kusebenta njengesipontji, noma kusita kubuyisa kufutfumala phindze kwakheka emanutrients etitjalo.
Lendlela isita kukhokha umhlaba welibumba locinile phindze uhlanganisa umhlabatsi lomanti ube ngumhlabatsi lonelubumba, ludzaka netintfo letifile. Emantilamoshekile kanye nekugedvuka kuncishiswa nguletintfo letimunyama letiphumela etitjalweni nasetilwane letifile.

Translated by Phindile Malotana