Aetiology - Go hlola goba setlogo sa bolwetši.
Amino Acids - Dilo tšeo di diragalago ka tlhago ka matlalong a dimela le diphoofolo. Diaminoesiti ke diboloko tše kgolo tša proteine.
Anthelmintic - Pilisi ye e šomišwago go raka dibokwana goba diphelakadingwe tša ka gare seraka dibokwana.
Antibiotic - Ke selo seo se tšweleditšwego ka diphedinyana tše nnyane goba ka maitirelo (phenisilini, streptomycin, bjalobjalo.) yeo e nago le bokgoni bja go thibela goba go senya diphedinyana tše nnyane tše di itšego.
Antibodies - dilo tšeo di tšweleditšwego ke mmele bjalo ka phetolo ya ditšhwaetšo, twatši goba mpholo. Dilwantšhatwatši di gatelela modiro o itšego kgahlanong le selo sa ka fase ga khuetšo yeo di hlomilwego.
Antigen - ke selo se se tla hlohleletšago tšweletšo ya dilwantšhatwatši ge di tsentšhwa ka mmeleng. Moeento e akaretša seilwakemmele seo se hlohleletšago phoofolo go aga dilwantšhatwatši kgahlanong le bolwetši.
Antigen (Killed or Inactive) - Selo seo seo se hlabago kgato ya mathomo goba ya šweletšo ya selwantšhatwatši. Hlabelo ya bobedi e ya nyakega matšatšing a mmalwa goba go feta morago ga hlabo ya mathomo ya go tsentšha kgato ya tšweletšo ya dilwantšhatwatši.
Antigen (Living) - Selo seo se hlohleletšago ikgato ka bobedi tša tšweletšo ya dilwantšhatwatši.
Antiseptic - Thibelo ya kgolo ya diphedinyana tše nnyane, goba sedirišwa seo se šitišago go mela.
Antiserum - Siramo ye e nago le dilwantšhatwatši. E tšweletša tšhireletšo ya ka lebaka le e nnyane gantšhi dibeke tše pedi go ya go tše nne.
Antitoxin - Siramo ye enago le mpholo wa go beya dilwantšhatwatši magareng tše itšego.
Astrigent - Pilisi yeo e kokomošago matlalo le go fokotšega diela.
Atrophy - Go senyega goba go hunyela ka bogolo bja setho, letlalo goba sele.
Attenuation - Tshepedišo ya go fokotša bošoro bja bolwetši goba selo sa go fetoša tšweletšo ya bolwetši ka go e bjala ka monggaeng o mongwe, ka tlwaelo ka nepo ya go dira moento.
Autogenous vaccine - Moento wa go dirwa go tšwa ka diphedinyana tše nnyane go dira go wa ga bolwetši bjo bo itšego.
Bacteria - Sehlopha sa diphedinyana tše nnyane tša go ba le sele ye tee, tše di nnyane kudu tša dibjalo tša go ba le sele ye e tee.
Bactericidal - Go ba le thoto ya go bolaya twatši.
Bacterin - Setšweletšwa seo se nago le sebolayatwatši sa go fetolwa goba go bolawa, seo se lokišitšwego bjalo ka tšhomišo ya moeto.
Biological - Dihlare tšeo di tšwago go tšwa mothopong wa go iphediša. Ka kakaretšo di šomišwa go thibela malwetši (bona bacterin, vaccine, antiserum, antitoxin).
Booster Vaccine - Moento wa bobedi goba wa bontši wo o fiwago go oketša twantšha bolwetši ya phoofolo bolwetšing bjo bo itšego.
Caustic corrosive - Selo sa go kgona go thuba ditho tša go phela.
Coccidia - Diphedinyana tše nnyane tša go ba le sele ye e tee tšeo di fetetšago disele tšeo di lego godimong ga tselana ya mogodu.
Diluent - Seela seo se šomišwago go bušetša meento ye e omilego di le go oketša bontšhi bja selo sefe goba sefe.
Drench - Go fa seela ka molomo.
Electrolytes - Dihlankantšho tšeo di dirilwego go tšwa ka dikopantšho tša diminerale tša go fapafapana tšeo di thušago go boloka tekatekano ya seela sa mmele ka tlase ga taolo.
Gestation - Go ima (matšatši a 150 puding).
Haemorrhage - Tahlegelo ya madi.
Immunity - Bokgoni bja mmele go lwantšha goba go fenya phetetšo. Dilwantšhatwatši di raloka karolo ye kgolo ka tšhireletšong.
Immunity (Acquired) - Twantšho ya twatši phoofolong ye e bego e le kotsing ya bolwetši bja go fetelela.
Immunity (Active) - Tšhireletšo yeo ka mabaka a tšhireletšo kgahlanong le bolwetši yeo e tšweleditšwego ka gare ga mmele ka bo ona.
Immunity (Innate) - Ya go e hwetša (ka tlhago) twantšho ya bolwetši bja go fetelela.
Immunity (Maternal) - Mohuta wa tšhireletšo yeo e sa dirego selo go tšwa ka dintlha tša tšhireletšo tšeo di fetišitšwego go tšwa go mmag go ya baneng. Se se ka fihlelelwa Moeka ka go ka direga ka popelong goba ka maswing (kudukudu kholostramo).
Immunity (Passive) - Tšhireletšo ya sephetho sa go tšwa phetišong ya dintlha tša tšhireletšo ya ye nngwe go ya go ye nngwe. Se se ka dirwa ka maitirelo ka go hwetša siramo go tšwa tšhireletšong ya phoofolo le go e hlabela ka phoofolong ya go hloka tšhireletšo. Tšhireletšo ya go se dire selo ke ya nako ye nnyane ya go balwa ka sebaka sa matšatši goba dibeke.
Infection - Go tsenelela ka katlego le go fetelwa ke go gola ga dilo tša go tšweletša twatši (twatši, tšhwaetšo, bjalobjalo.) ka dithong tša mmele.
Inflammation - Phetolo ye e itšego ya mmele kgobalong. Kgobalo ya go swana le ye e ka ba ka lebaka la dilo tša go phela goba go tšwa go tša motšhining, dikhemikhale goba ya mohlagase. Go ruruga go sepelana le bokhubedu, bohloko, phišo le go kokomoša.
Inoculate - Go tsebagatša tšhireletšo ya siramo, goba dilo tše dingwe tša diilwakemmele tša thibelo, ya phodišo goba ya lebaka la go itemogela.
Insecticide - Selo seo se bolayago dikhunkhwane.
Intramuscular Injection (IM) - Hlabelo ya ka segobeng.
Intraperitoneal (IP) - Hlabelo ka lešobeng la mpa.
Intravenous (IV) - Hlabelo ka mošifeng.
L.D. - Go noša ga go bolaya, go iša lehung.
Metabolism - Palomoka ya ditshepedišo tša mmele le dikhemikhale tšeo diphelago tšeo di tšweletšwago le go hlokomelwa.
Phrmaceutical - Pilisi ya go alafa go bapetšwa le ya tlhago.
Siramo - karolo ya madi ya seela sa go hloka disele goba mabaka a diaparo. Siramo ye e hweditšwego go tšwa tšhireletšong ya diphoofolo mabakeng a itšego gomme a hlabetšwe moamogeding bokaakang bja tšhireletšo ya go se dire selo ga e tsebjwe bjalo ka ye e sego siramo.
Stress - Dintlha kamoka tšeo di dirago gore phoofolo e be ka kotsing ya malwetši. Kgatelelo e ka ba ka tikologo, phepo, ya moya goba mmele.
Subclinical - Ka ntle le ponagatšo ya kalafo, go boletše ka dikgato tša mathomong, goba ka go itšego ga nnyane, bolwetši bjo bo itšego.
Subcutaneous (SQ) - Ka fasana ga letlalo.
Toxaemia - Mpholo wa kakaretšo ka lebaka la go gomola mpholo, gantšhi ditšweletšwa tša ditwatši di hlomilwe ka lefelong la phetetšo. Thwii, mpholo wa ka mading.
Toxin - Selo sa mpholo.
Toxoid - mpholo wo o šomilwego go alafa gore o senya bompholo bja yona eupša go o tlogela gore o kgone go hlohleletša go hlolwa ga dilwantšhatwatši ge di hlabetšwe mmeleng.
Trauma - Kgobalo gona seso.
Vaccines - Ditšweletšwa tšeo di lokišitšwego ka nepo ya go fa tšhireletšo ya mafolofolo. Meento e ka dirwa go tšwa ditšwaetšong, twatšing, goba tša sele ye e tee, go ka direga gore e phela goba e hwile, goba go tšwa mpholong.
Vaccines (Bacterial) - Moento wa go šireletša kgahlanong le malwetši a go hlolwa ke ditwatši.
Vaccine (Killed Virus) - Moento o tšweleditšwego ka go fetetša phoofolo, pelwaneng ya tsuwane goba setho sa phoofolo ka twatši ye e itšego. Tšhwaetšo ye e itšego ye e bunilwego ka bogolong bja bolwetši bja dilo tša polao. Tšhwaetšo ye e hwilego e hlohleletša tšweletšo ya dibolayatwatši ge di hlabetšwe ka phoofolong.
Vaccine (Live Virus) - Moento o tšweleditšwego go tšwa twatšing ye e phelago moo moento o beakantšwego.
Vaccine (Modified Live Vurus) - Moetno o dirilwego go tšwa tšhwaetšong ye e fokoditšwego maatla.
Vaccine (Monovalent) - Moento o tšweletšago tšhireletšo ya bolwetši bjo bo tee fela.
Vaccine (Polyvalent) - Moento o tšweletšago tšhireletšo kgahlanong le malwetši a mabedi goba go feta.
Vaccine (Viral) - Moento o šireletšago kgahlanong le malwetši a go hlolwa ke tšhwaetšo.
Virus - Dilo tša phetetšo tša motsotso, tše nnyane go feta ditwatši tše ntšhi gomme di kgona go go atiša fela ka tša go phela, sele ye e kotsing. Ditwatši di ka tšwela pele go phela ka dinako tše di fapanego tša ka ntle ga ditho tše phelago. Ditwatši tše dingwe di ka tšwelela malwetši a šoro, tše dingwe gantšhi ga di kotsi.