Yini Sitaputapu Lesikhokhwa Tinyositeluju?

© Chris Daly
Sitaputapu, ‘sitaputapu setinyosi’ noma ‘iglue yetinyosi’, yintfo lenambutelako leluhlata sa-nsundvu lokwakhiwa tinyosi kusuka etihlahleni lapho ticokelela khona licembe lelisengakavuleki kanye nemanti esihlahla. Tinyosi takha sitaputapu (ngalesinye sikhatsi sibitwa nge ‘sitaputapu setinyosi’) ngekuhlanganisa letitaputapu leticokelelwe ngemanti etinyosi, luju kanye ema enzyme lagayiwe lasuka etiswini tato.
Lesitaputapu yintfo yesitsatfu lemcoka lekhicitwa tinyosi futsi itfwele sitaputapu (50%), emanti (30%), oyili lobalulekile (10%), imphuphu lemtfubi (5%) kanye naletinye tintfo letakheka etintfweni letiphilako letingu (5%). Iphindze itfwele emavitamin lamcoka, kufana na vitamin B1, B2, B6, C na E kanjalo nemamineral lafana ne magnesium (Mg), icalcium (Ca), ipotassium (K), isodium (Na), icopper (Cu), izinc (Zn), imanganese (Mn), ne iron (Fe).
Ngetulu kwetintfo letimakhulu lamatsatfu letatfolwa kulesitaputapu, lining lato letingendlela ye polyphenos (iantioxidants). iAntioxidant isita ekulweni netifo phindze ivikele ekutfoleni kugula emtimbeni.

Sitaputapu siSetjentiselwa Ini?

Ngekuvala lingekhatsi lalelibhokisi ngalesitaputapu, tinyosi tigcina lamabhokisi ato tivikelekile kusuka ekusakatekeni kwemagciwane kanye nasekutselelekeni. Lesitaputapu, ngaloko, siklina phindze sifutse lelibhokisi futsi ngusinye setitaputapu letinemandla letisusa emagciwane latfolwa kumvelo/kundalo.
Tinyosi te luju tiphindze tisebentise lesitaputapu ekuciniseni tindzawo tato letingasesinyeni phindze titisebentise ekucondziseni lingekhatsi lebantfwana betinhlayiya ngaphambi indlovukati (make) atalele emacandza ache. Tiphindze tisebentise lesitaputapu ekwakheni tintfo temabhilidi kwentela kukala noma kucondzisa kwekungenela kulelibhokisi, lokwenta kutsi kubelula kutilwela.
Lesitaputapu siphindze sisetjentiswe kubamba lokufile lokutingenele noma tilwanyana, noma kukutivikela kutsi kungatseleli lelibhokisi. Ngekufana, lesitaputapu sasisetjentiswa ngemaGibhithe andvulo kwentela kubamba tilwane.
Lesitaputapu siphindze sisetjentiswe bantfu ngemsebenti waso wekwelapha emagciwane kanye nekushisa kanjalo nekucinisa indlela yesinye. Singafakwa njengemafutsa esikhumba kwentela ieczema kanye ne psoriasis, noma sisetjentiselwe insipho kanye netintfo tekugcobisa. Singaphindze sidliwe njengendlela yesitaputapu-yeluju loluvutsiwe futsi lolutsetfwe njengemaphilisi noma njengemanti latsetfwe. Lesitaputapu singatsengwa kuma pharmacies, etitolo tekudla kwekuphila noma kubagcini betinyosi.

Kwakhiwa kwe Sitaputapu eSA

Kwamanje, lesitaputapu sikhicitwa phindze sitsengiswe eNingizimu Afrika kepha ngetisindvo letiphansi. Mike Allsopp, nhloko welucwalingo lwe Sehluko Selucwalingo lwe Tinyositeluju we Agricultural Research Council (ARC) eStellenbosch uyachaza: ‘Kubekhona tindlela letiningi tekwetama kutsengisa noma kutsenga kukhicitwa kwesitaputapu eNingizimu Afrika – kuncono ngoba yinye iMSc yesigaba se thesis leyentiwa ngekufungatsa loku – kepha iNingizimmu Afrika ayitange ikhone kukhokha sisindvo lesidzingekako kumakethe yangaphandle. Sitaputapu sase Ningizimu Afrika selizinga lelihle kakhulu futsi silungiswa ngalokuphakeme-muva, kepha batsengisi bangaphandle badzingga sisindvo lesiningi salesitaputapu kunaloko labakunikdwa bagcinibetinyosi base Ningizimu Afrika. Nomakunjalo, lenayinsimu lengatfutfukiswa kabanti eNingizimu Afrika.’
Umgciniwetinyosi angakhona kukhokha likhilogramu linye ngemnyaka, kepha loko kuta ngelinani etinyosi takhe. Konkhe kukhicitwa kwesitaputapu kubita ngendlela yekwakheka kweluju. Kukhicitwa kwesitaputapu akusiyo intfo letfolwa ngekungeta, kusingetetelo ngekukhicitwa kweluju – tinyosi letisebentela kukhokha sitaputapu atilukhokhi luju.
Sitaputapu saseNingizimu Afrika asitfunyelwa, kepha kutsengwa kwalesitaputapu kulamanye emave (kutsi sisetjentiswe kumakhilimu nakumatinctures) kutotfunyelwa.

Inchazelo yeMutsi

Sicela wati: Lwati lwekufundzisa kanye nenjongo yekwati kuphela futsi akungatsatfwa njengesecwayiso semutsi. Lolwati alukentelwa kumelela secwayiso ngemutsi noma kwelapha lokunikwa bongcongcoshe bekunakakuphila/betemphilo.

Translated by Phindile Malotana