Kuvikela Likhula Enhlanyelweni Yendalo

© Marinda Louw

Likhula litsatfwa balimi bendalo njene 'titjalo letikhombako'. Titjalo tikhula lapho titfola khonna lokudla letikudzingako endzaweni lapho khona titsatseka.
'Likhula' lingakhombisa incumbi yetintfo noma buningi bentfo lemantana emhlabatsini kanjalo nendlela yekukhomba lwati ku pH, kubambeka kwekufutfumala kanye nekuhlanganisa ngalokucinile kwemhlabatsi kufana njenge bukhona bekucina - lokwenta bulukhuni besigadla, semhlabatsi welibumba.
Frederick Clements, ingadzi leyatiwako yase U.S ichaza kutsi: "Sinye sitjalo siyakhombisa njengoba sinye sitjalo siyindlela yetimo letikhula ngayo, ngako kuyindlela yekukala kwaletimo. Njengemphumela wentfo leyentekile, imphendvuo noma nguyiphi leyentiwa sitjalo inika luphawu kulentindlela tekusebentela kiyo."
Sibonelo lesihle tjani lobuphangisako (Cynodon dactylon) lesicolela tjani lobuhlangene nemhlaba kanye nesitjalo sesiganga lesinetinwele lesisutelanako lesikhula emhlabatsini lone-nitrogen lephakeme. iClover itfolwa emhlabatsini lophansi nge nitrogen.

Indlela yekuVikela Lukhula

Kuvikela lukhula yintfo lenkhulu ekulimeni tintfo tendalo. Indlela letsintsekako lenkhulu kususa ngemushina lukhula. Loku kungentiwa ngesandla noma ngetintfo letidvonswa tigulumba. Njengesibonelo, lukhula lungasuswa ngelithoshi leliphuphutsako lelifakwa nemuva kwesigulumba. Kusetjentswa etibhidvweni tendalo letihlanyelwe, kepha kudulile uftsi kuyingoti.
Titjalo letifile tingasetjentiswa kwentela kuvikela lukhula, futsi kungasita ekugcinneni kufutfumala kwemhlaba, kuvikeleke kulimala kwesitfwatfwa kanye nekungeta kusimo sesitjalo sendalo kulomhlabatsi.
Titjalo letifile tingaba yindalo (kufana ne straw, titjalo-letigocene kulokuhlanyelwe lokuvalekile, ligcolo) noma kuvala ngemaplasitiki kungasetjentiswa. Tfola kabanti ngetindlela yeta titifiketi temtimba wendalo umangabe loko kuvunyelwa. Liplasitiki lidzinga kususwa ekugcineni kwesikhatsi beseliyalahlwa endzaweni ngendlela lekahle.

Mbonya Titjalo Kwentela Kunciphisa Lukhula

Mbonya inhlanyelo kanye nekuhlanyela ngalenye (titjalo letimila tihlangene noma letihlanyelwe emikhatsini wemilayini) nako kunganciphisa lukhula. Nalomhlabatsi uhlanyeleke nalenhlanyelo ngalokuyaphansi ngendlela yekutsi kute sikhala noma kukhanya lokwenele kwentela lukhula wetinhlavu letitselako bese tiyakhula. Kuhlanyela ngaletinye titjalo nako yindlela yekuciniseka lushintsho lwekulima kwakho.
Ngalokutjalo kwekumbonya inhlanyelo, indlela lekunguyona kutfutfukisa imphilo yemhlabatsi hhayi kuvuna noma kusetjentiselwa kudliwa tilwane. Inhlanyelo leyatiwako yekuphucula umhlabatsi ifaka emantongomane kanye nesitjalo semacembe lahlukene katsatfu.

Translated by Phindile Malotana