Kuhlanganiswa Kwalogwaja

© Judy Stuart

Tindlela Letingito Tekuhlanganiswa Kwalogwaja

Ubohlale uhlanganisa sitoko selizinga lelisetulu longasikhona/sitfola. Kunentalo levele ilungiselwe kukhicita lokutsite noma sento. Nawusitoka dvute lesigaba salentalo, litfuba lelincono lekumele likhokhe lizinga lelisetulu lemkhicito.
Ngasosonkhe sikhatsi tsenga sitoko sakho sekucalela kumtsengisi lotsembekile lotokunika lwati noma imiyaleto ngalentalo loyitsengile. Loku kufaka lisuku lekutalwa kanye nemalayini ebatali asinye ngasinye silwane.
Ungahlanganisi/ungaphambanisi tintalo letimbili letingahlalelani. Kuhlangana kwemkhicito ngiko lokusita kutfola emaphuzu ekuhlanganiswa bese kubhica tilwane akukhonakali kukwenta loko. Lomtalisi akanalolwati kutsi yini lengahle iphume.
Umakuphambanisa kwentelwa kutfola intalo lenemandla kuntalo yinye, lenantalo/loluluhlobo kumele lutsatfwe ngekutsi ‘yintfo lengaungi’ bese ayisetjentiswa ekuhambeni kwesikhatsi sekuhlanganiswa. Phandle nangabe umtalisi lonelwati akhetsa kubhica (kukhokha libala lelisha, noma kumanyisa intalo kwekucala) nekukwati kunciphisa nomayini kulolwati lwalentalo, ngabe kubhica kuvumelekile.
Linani lemnyaka lwentalo leseyikhulile tinyanga letisihlanu kuya kuletisitfupha kulabadvuna nalabasikati. Laba belinani lelisemkhatsini noma intalo lenkhulu, labadvuna kumele babe tinyanga letisitfupha kuya kuletisiphohlongo ngelinani budzala. Uma uhlanganisa letoletinkhulu kakhulu gcina luhla lwesisindvo salendvuna. Angataliswa futsi kumele, utsi angefika esisindvweni sebudzala ngekushesha. (Kumele wati lizinga lentalo yakho loyikhetsile). Intalo lenkhulu yaletinsikati inganika tinkinga tekumitsa uma bashiywa sikhatsi lesidze phindze nababa bakhulu emtimbeni.
Ungahlanganisi ngesilwane lesinelulaka. Lolu lufuto lungatfwaleleka kuntalo lelandzelako futsi bologwaja bayakhona kuluma noma kuhhweba kabuhlungu. Labasikati labanelulaka bayakhona kuba bomake labakahle.

Translated by Phindile Malotana