Indlela Yekucala Kugcinatinyosi

© Chris Daly

Kugcina tinyosi kungaba yintfo lengaba yintsandvo yemuntfu yentfo yangaphandle, kepha kungaphindze kuhlume kube yintfo yesikhatsi lesigcwele sentsengo kutebhizinisi. Kugcinwakwetinyosi tentsengo kungaba kufaka tindlela tekuvundzisa Kanye nekukhicita tintfo letihambisana netinyosi kufana neluju, ipropolis Kanye wax phindze kungakhona kufundzisa Kanye nekugcugcutela bagcinibetinyosi labasha. Kugcinatinyosi yintfo, nomakunjalo, kusebenta kalukhuni utfola timvuno ngisho kulokuncane kwekugcina ngeluju.

Le South African Bee Industry Organisation (SABIO) ihlukana emkhatsini wentfo leyiyintsandvo yekugcinatinyosi (ngayinye kuya kulikhulu lemabhokisi ekugcina tinyosi) Kanye nebagcinibetinyosi bemali labanaka kusuka kumakhulu lasiphohlongo kuya kutinkhulungwane letilishumi temabhokisi lagcina tinyosi. Lophetse letincane noma lokhulisako umgciniwetinyosi angaba kusuka kuletilishumi kuya kulalikhulu nemashumi lasihlanu emabhokisi etinyosi. Leti tivama kugcinwa phindze tinakekelwe kubhodi yenhlangano noma njengelicembu lekukhulisa lemmango.

Ngaphambi ucale kucinatinyosi tsatsa loku: kugcina tinyosi yindlela yinye njengekunakekela tilwane – udzinga kutibuka, yiba nesiciniseko kutsi tiyaphila futsi tiphephile, yiba nekudla, emanti Kanye nekutsi kukhona sikhala sekukhulisa. Phindze, kugcinatinyosi kungaba ngumsebenti losindzako. Utodzinga kunaka emabhokisi lamakhulu lagcwele luju Kanye nekukhweshisa tinyosi kusuka ku apiary kwentela kukhokha. Ngesikhatsi sasehlobo, utodzinga kubuka emabhokisi etinyosi ngeliviki – kwentela kutsi uma lomhlambi unetindlovukati letincane, sikhala lesenele kwentela kukhulisa letincane tato Kanye nekuhlola noma ngutiphi tifo.

Tintfo Letidzingekako Kwentela Kugcinatinyosi

©Chris Daly
Uma ucala kugcinatinyosi, utovele udzinge tintfo letine: Utodzinga kufundza ngetinyosi Kanye nekugcinwakwetinyosi. Intfo yekucala yintfo levisiswako ngekutsi nguyiphi indlela yemhlambi (ibitwa ʻumlambi’) yakhiwe. Utophindze udzinge kwati ngendlela yekunaka tinyosi, tifo tetinyosi, lomsebenti wetinyosi tetinyosi kulelibhokisi nekutsi inakwanjani kuyaluka kwetinyosi teluju (hlanganisa kudla) ngendalo.

Intfo yesibili idzinga umfuyi wetinyosi lomusha udzinga indzawo kwentela kufaka libhokisi letinyosi lekucala. Loku kungaba yindzawo lenetitjalo, tihlahla letiningi (e.g. eucalyptus) noma insumu yetitjalo tetimbali (e.g. anyanisi).

Kwesitsatfu bafuyi betinyosi labasha batodzinga libhokisi letinyosi Kanye nemhlambi wetinyosi. Libhokisi lelihle litobalula kulinakekela, litogcina tinyosi letiphephile phindze kunike indzawo yekwakha tindluteluju Kanye nekuphakamisa labancane babo.
Kwekugcina kubalulekile kua netimphahla letilungile (kubalekela kusutelwa tinyosi) kantsi nalenye indlela yekugcinatinyosi ngemathuluzi.
Bonkhe bagcinibetinyosi badzinga kubhalisa neDepartment of Agriculture Forestrt and Fisheries (DAFF). Kubhalisa kwenteka emkhatsini mhlaka 1 ku Bhimbidvwane nangamhlaka 31 kuNdlovulenkhulu futsi kumahhala akubhadalwa. Cwalinga nga DAFF kwentela ʻemafomu ekubhalisela kugcinatinyosiʼ.

Translated by Phindile Malotana